Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Tällöin syyperustainen sosiaaliturva, kuten asumistuki, on kokonaan tai osittain korvattu. Perustulon määrä on kaikille sama palkkatuloista riippumatta ja perustulo on verotonta. Tulojen kasvaessa myös verotus kiristyy, jolloin perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. Palkansaajan tilipussissa perustulo ei siis näkyisi lisäeuroina.

Suomessa toteutetaan perustulokokeilu 1.1.2017 alkaen vuosina 2017-2018. Kokeilussa 2000 25-58 -vuotiasta työtöntä saa kuukausittain perustuloa 560 euroa. Kokeilun aikana perustulo maksetaan ehdoitta koko kokeilun ajan, eikä tulojen muutokset, kuten työllistyminen, vaikuta kokeiluun.

Perustulokokeiluun liittyvän tutkimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, vähentää byrokratiaa sekä muuttaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kokeilun avulla arvioidaan perustulon vaikutuksia eri väestöryhmissä sekä tehdään kokonaisarvio sen kustannuksista.

Perustulokokeiluun liittyy odotuksia työllisyyden, työhön kannustamisen ja työn vastaanottamisen, sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen. Perustulokokeilusta saadaan tähän asti puuttuneita konkreettisia esimerkkejä ja empiirisiä tuloksia siitä, ketkä perustulosta hyötyvät ja millaiset ovat perustulon työllisyysvaikutukset.

Perustulokokeilu herättää paljon ihmetystä ja kysymyksiä. Perustulon positiiviseen vaikutukseen työllistymiseen on monta mielipidettä. Totta on se, että nykyiseen järjestelmään verrattuna perustulo mahdollistaisi pätkätyöt paremmin. Mutta totta on myös se, että perustulo yhdistettynä esimerkiksi ansiosidonnaiseen päivärahaan antaisi monelle taloudellisen vapautuksen työnteosta. Tällöin, kuten mielestäni nytkin, työhön hakeutuminen ja työn vastaanottaminen on ensisijaisesti kiinni ihmisen omista voimavaroista ja motivaatiosta, joiden tukemiseen tulisi myös panostaa.